Helmikuun helmiä

Kireät pakkaset jatkuvat, vielä kymmenen aikaan mittarissa -25 ja keräinten lämpötila -14 C. Tänään auringonkehruu alkoi kello 11 auringon helottaessa kirkkaalta taivaalta. Veden lämpötla oli tuolloin +20C. Kehruuta kesti, eli pumppu pyöri tasaiset 3 tuntia ja veden lämpötila nousi 36 C asteeseen.

Eli päivän helminä saimme 16 astetta talteen mikä tarkoittaa 6,13 kWh. Keräimistä on edelleen 1/4 lumen peitossa. Itäisimmän kerääjän päällä makaa jäätynyt lohkare jota en ole uskaltanut hakata pois - annan auringon sulattaa.

Helmiä hangella

Lossilla

Pieniä ilonsäteitä

Jouduin istumaan sisätiloissa työskentelemässä joten nautin auringosta mittareita lukien.
Aurinko paistoi lievän utuverhon takaa pilvettömältä taivaalta. Korkeapaineet jatkuvat.

Klo 10.30 keräinten lämpötila (TC) -16,4 (noin 10 astetta ulkolämpötilaa korkeampi), varaajan (1000l) alaosassa (TS) veden lämpötila 20,0 ja yläosassa 57,0 (TT) ja pumppu (PC) tietysti nollilla.

Mutta jo puolen tunnin päästä:
Klo 11.00   TC 30,5  TS 20,7  TT 57,0  PC 100 (eli pumppu pyörii täydellä teholla)

Klo 11.30   TC 32,2  TS 22,5  TT 57,0  PC 100

Klo 12.15   TC 35,8  TS 25,5  TT 57,2  PC 90

Klo 12.40   TC 37,1  TS 26,8  TT 56,6  PC 90

Klo 13.15  TC 38,0  TS 29,5  TT  56,2  PC 30
Klo 13.20  TC 43,1  TS 29,7  TT  56,1  PC 65
Klo 13.25  TC 46,0  TS 29,7  TT  56,1  PC 100
Klo 13.30  TC 37,6  TS 30,0  TT  56,0  PC 30
Klo 13.35  TC 46,0  TS 30,2  TT  56,0  PC 100

Keräin jää osittain varjoon:

Klo 13.40  TC 37,2  TS 30,3  TT 56,0  PC 30
Klo 13.55  TC 41,0  TS 30,4  TT 56,0  PC 100
Klo 14.10  TC 39,5  TS 30,4  TT 55,9  PC 30
Klo 14.20  TC 43,0  TS 30,5  TT 55,8  PC 100

Tulet hellaan!

eli tämän päivän ilonsäde-saalis varaajan alaosaan + 10,5 astetta ja yläosaan -0,2 astetta!
Alaosa on 1/3 osa varaajaa ja yläosan lämpömittari 2/3 varaajan korkedella.

Klo 14.40  TC 26,0
Klo 15.35  TC 17,5
Klo 16,25  TC 10,3 ....

LASKULEIKKIÄ JOULEILLA JA WATEILLA

Veden ominaislämpökapasiteetti on noin 4,2 Kj
Arvioin aurinkokeräinten lämmittämän veden määrän 300 litraksi (noin 1/3 osa 1000litran säiliöstä).
Lämpötilan muutos + 10 C
Lämmitysaika n. 3 h

(300 x 4,2 x 10) : 3600 = 3,5 KWh

eli helmikuinen auringokeräinten lämmitysteho on n. 1 KW

Milloin se aurinko maksaa sulle takaisin?

"Milloin sä saat rahasi takaisin", "milloin aurinkokeräimet maksavat itsensä takaisin" tai "kannattaako rakentaa aurinkokeräin-järjestelmä" ?

Epäilen että harva remontintekijä joutuu vastaamaan vastaavanlaisiin kysymyksiin: "milloin sun lautasantenni maksaa itsensä takaisin, tai uima-allas, kattoikkuna"... 

Ateljee-taloni betonitiilet ja tiilien alla oleva satavuotias aluskate olivat tulleet tiensä päähän. Rakennus on  toiminut koulun keittolana, rakennusvuosi 1904 ja keittolalaajennus vuodelta 1949. Ennen keittolaa, rakennuksessa on ollut koulun yhden lehmän navetta ja karjakon kamari. Aloitin ateljeen remontin 2003, aurinkokeräimet asennettiin katolle vuonna 2004. 

Miksi? 

Siksi, että minusta ne ovat kauniit ja yksinkertaisesti kuuluvat luonnolliseksi osaksi etelään päin kaltevaa kattorakennetta. Käytän myös paljon lämmintä vettä "työskentelymateriaalina" muokatessani villaa huovaksi. En tehnyt kannattavuuslaskelmia. Intuitio ohjasi ratkaisujani, ja aurinko. Valintoihin ja  päätöksentekoon vaikuttivat ekologia, estetiikka, etiikka ja kulttuuri - rahatalous tuli jossain peräjäljessä. 

Yllätys yllätys: en voinut olla huomaamatta ensimmäisen aurinkokeräin-vuoden jälkeen perheemme vuotuisen sähkönkulutuksen pudonneen 40 prosenttia. Neljä vanhinta lastani olivat yläasteella ja lukiossa, suihkua käytettiin paljon. Moni aurinkoenergiaan epäilevästi suhtautuva esittääkin usein argumentiksi: "mutta kun aurinko ei paista juuri silloin kuin sitä lämpöä tarvittaisiin!" . Unohdamme helposti käyttävämme lämmintä vettä ympäri vuoden ja runsain määrin. Lisäksi aurinkolämpö lämmittää märkätilan ja saunan lattiaa, joten voin hyvillä mielin pitää lattialämmitystä yllä ympäri vuoden, mikä takaa myös pesutilojen säilyvän kuivina ja raikkaina. Pyykin pesen aurinkoisen aikaan, samoin tiskit, mahdollisuuksien mukaan. Kertaakaan ei lämmin vesi ole päässyt loppumaan. Lämmin vesi siirtyy keräimistä 1000 litran akkuvesivaraajaan, jolle löytyi paikka entisen karjakeittiön muuripadan alustalta Nyt käyttövesi ja lattiassa kiertävä vesi lämpenevät sydäntalvella  vesikiertohellalla sen aikaa kun aurinko huilii pesässään.

Tammikuu on ainoa kuu, jolloin pumppu ei ole lainkaan pyörähtänyt. Selväähän se, että marraskuusta helmikuun loppuun, neljä kuukautta vuodesta, aurinkolämmöllä ei ole suurta merkitystä lämmittäjänä - iloa sen sijaan piisaa. On hienoa seurata kevättalven käynnistymistä aurinkokeräinten tumman lasipinnan pilkistäessä lumimassojen alta!

Helmiä hangella - Lämpösäteitä varaajaan

Pumppu pyörähti käyntiin  jo ennen puolta päivää ja keräinten lämpötila kohosi 47 asteeseen. Pumppu käynnistyy keräinten lämpötilan ylittäessä vesivaraajan alaosan lämpötilan.  Alaosan lämpötila oli aamulla 31 astetta. ja nyt tätä kirjoittaessani 35 astetta. Aamulla pakkasta oli -25 astetta ja keräinten lämpötila -14 astetta.

Aurinko on täysin aliarvostettu lämmönlähde! Aurinkokeräimet tulisi integroida kaikki uusiin rakennushankkeisiin.

Aurinkoinen taideteko
Jos olisin ollut prosenttitaiteilijana kotikaupunkini Salon uuden kaupungintalon rakennusprojektissa, kaupungintalon katolla kimmeltäisi auringonkehruurukki  - aurinkokeräimet. Sen sijaan että kaupunginvaltuusto päättikin jäädyttää prosenttitaideperiaatteen, joka on jatkunut keskeytyksettä Salossa jo lähes 40 vuotta, olisi prosenttitaiteena voitu toteuttaa taideTEKO. Pönöttävien pronssipatsaiden aika on osin ohi.  Taide ja prosenttitaide voi olla teko, joka innovatiivisella tavalla yhdistää rakennuksen ympäristöönsä, ollen samalla esteettinen, eettinen ja ekologinen taideteos. Taideteos voi kasvaa, puhdistaa, tuottaa energiaa, lämmittää, ohjata hulevesiä, kerätä lämpöä, lintuja, perhosia, olla osa elävää ympäristöä, huolenpitoa ja ekologista rakennuskulttuuria.

Salon kaupungin ensimmäinen (toivottavasti ei viimeinen!?) kunnallistekninen prosenttitaideteos on Veden taika, jonka toteutuksen prosentti-raha otettiin jätevedenpuhdistamon laajennushankkeesta, uuden typenpoistajan rakennuskustannuksista - kas tässä Vedentaika blogi.

Veden taika on on paitsi ympäristötaideteko, myös biopuhdistamo ja lintujen pesimäsaari. tavoitteenamme on saada teoksen sähköt pyörimään tuuliturbiinilla. Sähköä tarvitsevat talvinen ilmastuslaite (hapetin) ja kesäinen usvalaite. Haluaisimme myös tuuliturbiinin kytkeä verkkoon invertterillä ja mittalaitteistolla, josta yleisö voisi käydä lukemassa kilowatteina aurinkotuulen muuntumista sähköksi.

Vuorotellen sulaa ja jäätä

Päivänpaste sulattaa keräimen päältä lunta pakkasten taas jäädyttäessä jäämöhkäleitä keräimen päälle. Näyttää hurjalta, mutta toistaiseksi en ole huomannut jääkappaleiden aiheuttaneen esimerkiksi naarmuja lasin pintaan:

Helmikuussa alkaa auringonkehruu Etelä-Suomessa.

Auringonkehruu alkoi! Pumppu kierähti käyntiin ja saimme muutamia ilonsäteitä kehrättyä talteen. Varaajan vesi on muutoin puuhellan varassa, alaosassa veden asteet nousivat kun keräinten lämpötila ylitti + 30 c.

Tiistai 15.2: aamulla lämpötila lähes miinus 30 C. Puolen päivän aikaan keräimen lämpötila oli 45 astetta ja pumppu pyöri jonkin aikaa jopa täysillä kehräten lämmintä vettä varaajan alaosaan. Arvioin että lämpöä kehrääntyi muutama aste kahden tunnin aikana.